Mannerheimille oma näyttely

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Mannerheim saa oman näyttelyn Finlandia 2017 -postimerkkitapahtumassa Tampere-talossa 24.–28.5.2017. Näyttelyssä Mannerheim esiintyy sekä yksityisenä että julkisuuden henkilönä. Esillä on harvoin nähtyä materiaalia yksityisistä kokoelmista sekä Mannerheim-museosta.

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) on elänyt monivivahteisen elämän. Aatelisen syntyperänsä ja sotilaallisen kasvatuksensa myötä hän omaksui oman aikansa ylhäisön muodolliset, usein varsin jäykätkin toimintatavat. Hän saattoi lähettää kutsun iltapäiväteelle kirjallisessa muodossa ja tervehtiä entisiä naapureita valokuvaan liitetyllä viestillä.

Mannerheimin menestyksekäs sotilasura toi hänelle sekä ystäviä että vihollisia. Suomen sisällissodan jälkeen Mannerheim oli valkoisten ylipäällikkönä monella tapaa suosittu. Hänen hahmonsa tuli ihmisille tutuiksi postikorteista, kuvalehtien kansikuvista, patsaista, pienoisveistoksista, maalauksista ja niin edelleen. Hänen mainettaan hyödynnettiin myös kaupallisissa tuotteissa. Vastaavasti negatiivinen kuva Mannerheimista, jonka vuoden 1918 sota jätti hävinneen punaisen puolen väestöön, ei päässyt kotimaassa juurikaan näkyville.

Hävittyään vuoden 1919 presidentinvaalit Mannerheim vetäytyi yksityiselämään. Hän sai edelleen suurta huomiota osallistuessaan julkisiin tilaisuuksiin. Monet niistä koskivat valkoisen puolen voiton tai vuoden 1918 sodan uhrien muistamista. Mannerheimin julkisuuskuva tasoittui 1920- ja 1930-luvulla vasemmiston silmissäkin, muun muassa hänen yhteiskunnallisen toimintansa ansiosta. Tämä kaikki teki hänestä lopulta varsin suositun talvi- ja jatkosodan ylipäällikön koko kansan silmissä.

Talvisodan aikana 1939–1940 hänestä tuli läntisessä maailmassa Suomen kansan Neuvostoliittoa vastaan käymän kamppailun symboli. Mannerheimin ryhdikäs hahmo koristi myös länsimaisia kuvalehtiä. Suhdanteet kuitenkin vaihtuivat jatkosodan aikana. Aseveljeys Saksan kanssa jätti Mannerheimin kansainvälisen julkisuuden marginaaliin. Hänet huomioivat myönteisessä mielessä ainoastaan Unkarin kaltaiset akselivaltojen liittolaiset. Näkyvästi hän oli sota-aikana tietysti esillä myös neuvostopropagandassa, jossa Mannerheim kuvattiin verenhimoiseksi pyöveliksi ja Hitlerin Saksan lakeijaksi.

Sotien jälkeen Mannerheim ei lyhyestä presidenttikaudestaan huolimatta enää ollut näkyvä julkisuuden hahmo. Myös korkea ikä vaikutti. Vuonna 1951 sattuneen kuolemansa jälkeen Mannerheim on säilyttänyt asemansa yhtenä Suomen historian kaikkein suurimmista hahmoista. Kansainvälisestikin hän on edelleen tunnetuimpia suomalaisia, jonka merkitystä erityisesti Venäjällä on viime vuosikymmeninä uudelleen arvioitu.

Näyttelyyn ovat lainanneet materiaalia Jyrki Aalto, Jorma K. O. Ignatius, Juha Levonen, Kim Söderström sekä Mannerheim-museo.

Mannerheim-näyttely Tampere-talon 2. kerros huone: OPUS 1

Lisätietoja antaa näyttelyn kuraattori tutkija, FT Tuomas Hoppu, puh. 0400 642484, hoppuhinsala[at]gmail.com ja Postimuseon johtaja Kimmo Antila, puh. 050 5639070, kimmo.antila[at]postimuseo.fi.